Post by usagigoya on Feb 12, 2021 14:06:13 GMT -5
Kirja-arvostelut
Sarjakuva-arvio: Stan Sakain legendaarisessa sarjakuvassa seikkailee kunniantuntoinen samuraijänis
Usagia luetaan kuten amerikkalaista tai eurooppalaista graafista romaania mangan takaperin lukemisen sijaan.
Turun Sanomat
07.02. 18:30
Stan Sakai: Usagi Yojimbo 1. Samurai.
Suom. Vesa Heino. Toim. Vesa Heino ja Petteri Oja. Zum Teufel 2020. 374 s.
Yksinäinen vaeltaja tarpoo lumessa. Kuu valaisee alastonta, mustavalkoista maisemaa paljastaen kuusikon laidassa kyyhöttävän mökin. Kulkija esittäytyy Miyamoto Usagiksi ja pyytää yösijaa. Vanhus toivottaa tervetulleeksi samurain, joka tarinansa kerrottuaan käy levolle. Idyllin rikkoo tunkeilija ja uni vaihtuu veriseksi taisteluksi.
Nimi Miyamoto Usagi kalskahtaa etäisesti tutulta mutta hahmo on tässä yhteydessä outo. Mitä jänis tekee feodaaliajan Japanissa, ja vieläpä kunnioitettuna ja pelättynä sodan ammattilaisena?
Maailmalla usein palkittu Usagi Yojimbo on poikkeuksellinen sarjakuva. Se sijoittuu 1600-luvun Japaniin ja kuvaa isäntänsä menettäneen samurain seikkailuja.
Päähenkilö on jänis ("usagi") ja muina toimijoita niin ikään eläimiä pandoista sikoihin. Antropomorfien lisäksi albumissa nähdään pienten dinosaurusten kaltaisia otuksia, samoin kuin mytologian yliluonnollisia olentoja sekä itse Godzilla. Kohderyhmä on silti aikuislukijat perheen pienimpien sijaan.
Usagin isä Stan Sakai syntyi Kiotossa ja varttui Havaijilla katsellen lauantaisin japanilaisia miekkataisteluista kertovia chambara-elokuvia. Kun hän ryhtyi luomaan omaa sarjakuvaa 1980-luvulla, hän haki ideoita lapsuudestaan.
Usagi noudattaa länsimaisen sarjakuvan kerronnan sääntöjä. Sitä luetaan kuten amerikkalaista tai eurooppalaista graafista romaania mangan takaperoisuuden sijaan. Mangasta niin ikään poiketen Sakai suosii kiteytettyä ilmaisua sivutolkulla jatkuvien "pysäytyskuvien" sarjojen sijaan.
Japanissa samurai-manga on oma genrensä. Esimerkiksi Takehiko Inouen Vagabond (1998–) ammentaa historiallisen samurain, filosofin ja kirjailijan Miyamoto Musashin elämästä. Musashi innoitti myös Sakaita, kun hän suunnitteli Usagia.
Toisiinsa linkittyvistä episodeista koostuvan seikkailusarjan vertailukohdaksi sopii vaikkapa Akira Kurosawan samuraielokuvat. Itse asiassa nimen Yojimbo Sakai lainasi mestariohjaajan vuonna 1960 valmistuneesta teoksesta Yojimbo – Onnensoturi.
Vakavan taide-elokuvaperinteen ohella Sakaita tuntuu innoittaneen kevyemmät aasialaiset kamppailuleffat. Kerronnassa komiikka tasapainottaakin verenmakuista toimintaa. Kun Usagi esittelee katanan hallintaansa fileoimalla lentävän kärpäsen varoituksena uhoajille, kohtaus voisi olla jostain 1970-luvun miekka ja kimono -rainasta.
Vastaavasti Usagin viisas opettaja Katsuichi sekä velmu palkkionmetsästäjä Gen ovat kuin suoraan kung-fu-filmien karikatyyrien kirjomasta henkilögalleriasta, samoin tollot häiriköt, joihin törmätään albumissa useaan otteeseen.
Ilmankos elokuvaohjaaja ja sarjakuvakäsikirjoittaja Alejandro Jodorowsky on todennut, että Sakai osaa kehittää ja ratkaista kohtauksen muutamassa ruudussa, ja että hänellä on ohjaajan tietoisuus elokuvallisista tekniikoista. Lisäksi hänen mukaansa Sakain piirrostyö on asusteista taustoihin virheetöntä ja tarinat "kuin tuulahdus raitista ilmaa".
Usagi onkin moniulotteinen toimija. Bushido-kunniakoodin ohjaaman soturin ja traagisen kostajan lisäksi pupun chonmage-tyyliseen hiusnutturaan sidotun korvaparin alta löytyy kaikkea zen-viisautta tutkivasta filosofista oikeudenmukaiseen heikomman puolustajaan.
Kun sen lisäksi kerronta koukuttaa aina uusilla käänteillään ja piirrosjälki vakuuttaa pienintä yksityiskohtaa myöten, sarjan suosion ymmärtää.
Turkulainen pienkustantamo Zum Teufel tekee jälleen kunnioitettavaa kulttuurityötä, nyt aloittamalla Usagin julkaisun suomeksi kronologisessa järjestyksessä.
Avausosa Samurai sisältää varhaisimmat tarinat alkaen vuodesta 1984. Ne ilmestyivät alun perin eri kokoelmalehdissä ennen kuin Usagi sai oman nimikkojulkaisun. Jatkoa on luvassa. Toinen nide kolmiosaisesta teoskokonaisuudesta on parhaillaan suomennettavana ja ilmestyy kesäksi 2021.
MATTI KOMULAINEN
Kunnian ohjaama pupusoturi
1 Stan Sakai (s.1953 Kioto, Japani) varttui Havaijilla ja asuu nykyisin Kaliforniassa. Hän aloitti sarjakuvauransa tekstittämällä Sergio Aragonésin Groo the Wanderer -sarjakuvaa (Urho epäonnensoturi).
2 Sakai loi samuraikani Usagi Yojimbon vuonna 1984 sattumalta. Tarkoitus oli kehittää eeppinen saaga, joka pohjautuisi historiallisen samurain, filosofin ja kirjailijan Miyamoto Musashin vaiheisiin.
3 Usagi Yojimbo on seikkaillut jo 35 vuotta ja tarina jatkuu edelleen Sakain tekemänä. Se on palkittu kymmenillä sarjakuva-alan palkinnolla, muun muassa yhdeksällä Eisner Awardilla.
www.ts.fi/kulttuuri/kirjat/arviot/5218195/Sarjakuvaarvio+Stan+Sakain+legendaarisessa+sarjakuvassa+seikkailee+kunniantuntoinen+samuraijanis
Sarjakuva-arvio: Stan Sakain legendaarisessa sarjakuvassa seikkailee kunniantuntoinen samuraijänis
Usagia luetaan kuten amerikkalaista tai eurooppalaista graafista romaania mangan takaperin lukemisen sijaan.
Turun Sanomat
07.02. 18:30
Stan Sakai: Usagi Yojimbo 1. Samurai.
Suom. Vesa Heino. Toim. Vesa Heino ja Petteri Oja. Zum Teufel 2020. 374 s.
Yksinäinen vaeltaja tarpoo lumessa. Kuu valaisee alastonta, mustavalkoista maisemaa paljastaen kuusikon laidassa kyyhöttävän mökin. Kulkija esittäytyy Miyamoto Usagiksi ja pyytää yösijaa. Vanhus toivottaa tervetulleeksi samurain, joka tarinansa kerrottuaan käy levolle. Idyllin rikkoo tunkeilija ja uni vaihtuu veriseksi taisteluksi.
Nimi Miyamoto Usagi kalskahtaa etäisesti tutulta mutta hahmo on tässä yhteydessä outo. Mitä jänis tekee feodaaliajan Japanissa, ja vieläpä kunnioitettuna ja pelättynä sodan ammattilaisena?
Maailmalla usein palkittu Usagi Yojimbo on poikkeuksellinen sarjakuva. Se sijoittuu 1600-luvun Japaniin ja kuvaa isäntänsä menettäneen samurain seikkailuja.
Päähenkilö on jänis ("usagi") ja muina toimijoita niin ikään eläimiä pandoista sikoihin. Antropomorfien lisäksi albumissa nähdään pienten dinosaurusten kaltaisia otuksia, samoin kuin mytologian yliluonnollisia olentoja sekä itse Godzilla. Kohderyhmä on silti aikuislukijat perheen pienimpien sijaan.
Usagin isä Stan Sakai syntyi Kiotossa ja varttui Havaijilla katsellen lauantaisin japanilaisia miekkataisteluista kertovia chambara-elokuvia. Kun hän ryhtyi luomaan omaa sarjakuvaa 1980-luvulla, hän haki ideoita lapsuudestaan.
Usagi noudattaa länsimaisen sarjakuvan kerronnan sääntöjä. Sitä luetaan kuten amerikkalaista tai eurooppalaista graafista romaania mangan takaperoisuuden sijaan. Mangasta niin ikään poiketen Sakai suosii kiteytettyä ilmaisua sivutolkulla jatkuvien "pysäytyskuvien" sarjojen sijaan.
Japanissa samurai-manga on oma genrensä. Esimerkiksi Takehiko Inouen Vagabond (1998–) ammentaa historiallisen samurain, filosofin ja kirjailijan Miyamoto Musashin elämästä. Musashi innoitti myös Sakaita, kun hän suunnitteli Usagia.
Toisiinsa linkittyvistä episodeista koostuvan seikkailusarjan vertailukohdaksi sopii vaikkapa Akira Kurosawan samuraielokuvat. Itse asiassa nimen Yojimbo Sakai lainasi mestariohjaajan vuonna 1960 valmistuneesta teoksesta Yojimbo – Onnensoturi.
Vakavan taide-elokuvaperinteen ohella Sakaita tuntuu innoittaneen kevyemmät aasialaiset kamppailuleffat. Kerronnassa komiikka tasapainottaakin verenmakuista toimintaa. Kun Usagi esittelee katanan hallintaansa fileoimalla lentävän kärpäsen varoituksena uhoajille, kohtaus voisi olla jostain 1970-luvun miekka ja kimono -rainasta.
Vastaavasti Usagin viisas opettaja Katsuichi sekä velmu palkkionmetsästäjä Gen ovat kuin suoraan kung-fu-filmien karikatyyrien kirjomasta henkilögalleriasta, samoin tollot häiriköt, joihin törmätään albumissa useaan otteeseen.
Ilmankos elokuvaohjaaja ja sarjakuvakäsikirjoittaja Alejandro Jodorowsky on todennut, että Sakai osaa kehittää ja ratkaista kohtauksen muutamassa ruudussa, ja että hänellä on ohjaajan tietoisuus elokuvallisista tekniikoista. Lisäksi hänen mukaansa Sakain piirrostyö on asusteista taustoihin virheetöntä ja tarinat "kuin tuulahdus raitista ilmaa".
Usagi onkin moniulotteinen toimija. Bushido-kunniakoodin ohjaaman soturin ja traagisen kostajan lisäksi pupun chonmage-tyyliseen hiusnutturaan sidotun korvaparin alta löytyy kaikkea zen-viisautta tutkivasta filosofista oikeudenmukaiseen heikomman puolustajaan.
Kun sen lisäksi kerronta koukuttaa aina uusilla käänteillään ja piirrosjälki vakuuttaa pienintä yksityiskohtaa myöten, sarjan suosion ymmärtää.
Turkulainen pienkustantamo Zum Teufel tekee jälleen kunnioitettavaa kulttuurityötä, nyt aloittamalla Usagin julkaisun suomeksi kronologisessa järjestyksessä.
Avausosa Samurai sisältää varhaisimmat tarinat alkaen vuodesta 1984. Ne ilmestyivät alun perin eri kokoelmalehdissä ennen kuin Usagi sai oman nimikkojulkaisun. Jatkoa on luvassa. Toinen nide kolmiosaisesta teoskokonaisuudesta on parhaillaan suomennettavana ja ilmestyy kesäksi 2021.
MATTI KOMULAINEN
Kunnian ohjaama pupusoturi
1 Stan Sakai (s.1953 Kioto, Japani) varttui Havaijilla ja asuu nykyisin Kaliforniassa. Hän aloitti sarjakuvauransa tekstittämällä Sergio Aragonésin Groo the Wanderer -sarjakuvaa (Urho epäonnensoturi).
2 Sakai loi samuraikani Usagi Yojimbon vuonna 1984 sattumalta. Tarkoitus oli kehittää eeppinen saaga, joka pohjautuisi historiallisen samurain, filosofin ja kirjailijan Miyamoto Musashin vaiheisiin.
3 Usagi Yojimbo on seikkaillut jo 35 vuotta ja tarina jatkuu edelleen Sakain tekemänä. Se on palkittu kymmenillä sarjakuva-alan palkinnolla, muun muassa yhdeksällä Eisner Awardilla.
www.ts.fi/kulttuuri/kirjat/arviot/5218195/Sarjakuvaarvio+Stan+Sakain+legendaarisessa+sarjakuvassa+seikkailee+kunniantuntoinen+samuraijanis